Ympyröin Hullujen Päivien luettelosta Boss Orangen kalsaripaketin (22,90 e/2 kpl) ja N7 Protect & Perfect -päivä- ja yövoiteen (19,90 e/50 + 50 ml). Silti vihaan Hulluja Päiviä.
Hullut Päivät perustuvat painostukseen. Niiden idea on, etten voi rauhassa harkita ostostani, koska tavaran loppumisen uhka tykyttää koko ajan mielessäni. Virhehankinnat kuuluvat hulluttelujen hankintalogiikkaan.
Toisaalta ainutlaatusten löytöjen mahdollisuus hiertää aivoja ja vetää kohti tavarataloa. Rauhallinen viikonloppu perheen kanssa saa jäädä. Vanhaa ystävää voi tavata toisen kerran. Nämä löydöt voivat muuttaa elämän. Kaupungilla vastaan tulevat keltaiset muovikassit todistavat sen: nuo ihmiset ovat jo löytäneet onnen.
Eniten inhoan hikisiä ihmismassoja. Missä on ostotapahtuman ylellysyys, kun etsin alushousulaarista epätoivoisesti aikoja sitten loppunutta m-kokoa? Voiko kassajonossa kokea olevansa ainutlaatunen toimija?
Entä tuo nimi? Harhaanjohtavahan se on. Minusta olisi kohtuullista, että paikalle hankittaisiin oikeasti mielenterveysongelmaisia ihmisiä, vaikka näyteikkunoihin. Ja tapahtuman yhteiskumppanina pitäisi olla Suomen mielenterveysliitto, jolle osa päivien tuotosta lahjoitettaisiin. Nykyinen käytäntöhän on aikamoista heikompiosaisten riistoa!
Aamuisen Hulluilla Päivillä käynnin perusteella ehdotan naisille ostosvaatetukseksi legginsejä, uimapukua ja pitkää takkia. Sovituskoppeihin oli sellaiset jonot, että vaatteet kannattaa kokoeilla käytävällä. Tai sovittaa kotona ja palauttaa ensiviikolla.
VastaaPoistaEikö riitä, että me mielenterveysongelmaiset käymme siellä ostoksilla muiden mukana, pitäisikö meidät vielä erikseen leimata ja pistää näytteille?
VastaaPoistaHullut päivät on kepeää hulluttelua ja joskus sieltä voi jopa löytää jotain käyttökelpoista.
Ei tätä maialmaa kannata niin vakavasti ottaa. etenkään teidän terveyden. Kun tällainen kolmen diagnoosin omaava hullukaan ei sitä ota.